maanantai 14. toukokuuta 2018

Venäjän vaikutusvalta kansallismielisiin toimijoihin

Julkisuudessa on viime vuosina paljon puhuttu Venäjän vaikutusvallasta kaikkiin kansallismielisiin tahoihin. Venäjän sanotaan joko rahoittavan suoraan toimintaa tai vaihtoehtoisesti kansallismieliset tahot toimivat joka kerta Venäjän laskuun, jopa vastuessaan Suomeen tulevia terroristeja tai tehdessään aivan mitä tahansa. Jos millään tavalla luet, tuet tai teet vastamedioita, olet millään tavalla kriittinen minkään asian suhteen tai jopa maahanmuuttokriittinen, vastustat EU:ta / Nato:a tai et usko aivan kaikkea mitä julkisuudessa sanotaan, niin nopeasti joudut leimatuksi venäjä/putintrolliksi.

Venäläistrolliksi pääsemisen kynnys on madaltunut niin vähäiseksi, että nykyisin kuka tahansa kantasuomalainen voi leimautua sellaiseksi. Termille on käynyt paljolti samalla tavalla kuin sanoille "rasisti" tai "natsi". Kumpaakin termiä alettiin käyttää missä tahansa tilanteissa, niin niiden merkitys on kadonnut tavallisten kansalaisten keskuudessa. Ilmiö edellisten esimerkkien kohdalla on ollut maailmanlaajuinen.

"Pelaatte tällä toiminnalla Venäjän hyväksi"


Usein syytös venäläismielisestä toiminnasta on muotoiltu huvittavasti tähän tyyliin: "Pelaatte tällä toiminnalla Venäjän hyväksi". Tämä tyyli on ollut ominaista varsinkin vasemmistolaista aatetta tukeville Naton kannattajille, jotka haluaisivat estää tietyistä asioista puhumisen mm. turvapaikanhakijoihin liittyviin ongelmiin niin terrorismiin kuin yhteiskuntaturvallisuuteen liittyen. Venäjä uhan avulla onkin tietoisesti yritetty saada kansalaisia pelkäämään puhumasta tietyistä aiheista.

Tilanne on jossakin määrin jopa absurdi. Varsinkin aiemmin suomalainen vasemmisto oli täysin rähmällään Neuvostoliittoon päin, nykyisin kapitalistinen Yhdysvallat määrää tahdit. Vaikutusvallan merkitys näyttääkin vaikuttavan siihen, minne päin ollaan kallellaan milloinkin.

Ukrainan sodan jälkeen Suomi on mennyt entistä voimakkaammin osaksi Naton liittoutumaa. Siinä missä aiemmin vasemmisto oli hyvinkin kärkäs arvostelemaan Natoa ja puolustamaan liittoutumattomuutta, niin nykyisin Suomi on hyväksynyt niin hallituksen kuin kaikkien eduskuntapuolueiden kanssa yhdessä liittoutumisen Natoon kansalaisten mielipiteestä ja tahdosta riippumatta. Suomalaiset ministerit ovat tehneet lukuisia virkamatkoja Yhdysvaltoihin ja yhteiset Naton sotaharjoitukset ovat tästä hyvä osoitus. Minkäänlaista kritiikkiä näitä kohtaan ei ole esitetty julkisuudessa, joten Suomi on epävirallisesti osa Naton liittoutumaa.

Osa väitteistä on tottakin


Jossakin määrin nämä väitteet ovat silti totta. Venäjän tiedetään todistetusti rahoittaneen Euroopassa kansallismielisiä tahoja ja vaikuttaneen mm. Yhdysvaltojen vaaleihin. Venäjällä on oma trollitehdas ja varsinkin Ukrainan sodan aikaan vaikutti olevan hyvinkin paljon venäläismielistä propagandaa liikkeellä, jossa Venäjän hyökkäys Ukrainaan pyrittiin tietoisesti hämärtämään kuin siihen olisi ollut monia syitä ja taustatekijöitä. Tavallaan annettiin ymmärtää kuin Venäjällä olisi ollut täysi oikeutus hyökätä Ukrainaan. Tämä näkyi varsinkin hommafoorumin Ukrainaan liittyvässä keskusteluketjussa, jota seurasin melko tarkkaan tuolloin.

Vaikka toinen puoli syytöksistä on usein totta, niin toinen ei sitä ole. Informaatiosodankäynnissä on harvoin vain yksi osapuoli. Venäjä on harjoittanut informaatiosotaa vuosikymmeniä, mutta siitä huolimatta sen osaamistaso ei millään riitä länsimaiden tasolle. Venäjä toiminta on usein tökerön läpinäkyvää mm. kuvamanipulaatioita ja trollitehtaita, joten se on todella helppoa paljastaa.

Julkisuudessa ei edes koskaan puhuta Yhdysvaltojen informaatiosodasta? Eikö sellaista ole olemassakaan vai onko mahdollisesti koko ns. länsimaalainen vapaa media osa Yhdysvaltain propagandakoneistoa? Usein tieto on kummallisen valikoivaa ja rajattua mitä syötetään kaikkialle. Tämä on näkynyt mm. Syyrian sodassa, jossa ainoastaan Syyrian johtaja al-Assad oli pitkään suurin konna, vaikka samaan aikaan vastassa on ollut ISIS:in kaltainen terroristiryhmä. Toki jälkeenpäin huomio on mennyt vain ISIS:n tuhoamiseen, kun al-Assadia ei ole saatu kaadettua.

Venäjä on roistovaltio


Venäjää voi hyvällä syyllä pitää roistovaltiona. Harvempi valtio käy julkisesti murhaamassa entisiä agenttejaan toisissa maissa ison profiilin myrkyillä. Näin tapahtui mm. Aleksandr Litvinenko murhassa. Venäjän epäillään syyllistyneen muihinkin murhiin, mutta täysin varmaa tietoa kaikista tapauksista ei ole. Litvinenkon murhassa epäillyt syylliset saivat paettua Venäjälle ja Putin palkitsikin heitä kunniamerkeillä.

Venäjän toiminta on ollut myös härskiä liittoutumattomia maita, kuten Suomea ja Ruotsia kohtaan.Tietoiset rajaloukkaukset niin ilmatilassa lentokoneilla kuin vesirajassa sukellusveneillä ovat olleet viime vuosina tahallisia ja provokatiivisia hyökkäyksiä maita kohtaan. Näitä on tehty siitäkin huolimatta, vaikka Suomi ja Ruotsi eivät ole osoittaneet minkäänlaista vihamielistä toimintaa Venäjää vastaan.

Perinteiset arvot vs uudet arvot


Venäjä on toiminut vuosikymmeniä kummallisena vedenjakajana. On puhuttu idästä eli Venäjästä ja lännestä eli Ruotsista, joka on nykyisin muuttunut Yhdysvalloiksi. Suomalaisessa ajatusmaailmassa uhan on nähty aina tulevan idästä, joten kansallismielinen toiminta on ollut Neuvostoliitto/Venäjä vastaista.

Viime aikoina on kuitenkin tilanne mennyt toistepäin. Euroopan Unionin jäsenvaltiot yhdessä Yhdysvaltojen kanssa ovat voimakkaasti osallistuneet sotiin Lähi-Idässä ja turvapaikanhakijoiden virtaa länsimaihin, kuten Suomeen on pyritty ohjailemaan niin Lähi-Idästä kuin Afrikasta. Samalla perinteiset kristilliset arvot on sysätty romukoppaan ja sukupuolineutraalia ajattelu on haluttu luoda kaikkialle, paitsi erityisiin uskonnollisiin "vähemmistö"ryhmiin, joita edustaa miljardit ihmiset maapallolla.

Merkittävin tarkoitus tässä kehityksessä onkin ollut luoda ihmisistä erilaisia kosmopoliitteja, jotka eivät olisi sidoksissa mihinkään maahan. Varsinkin nationalismin kaltainen käsite on pyritty tuhoamaan. Oman maan puolustaminen millään tavalla on tuossa ajattelussa pahe, vaikka näennäisesti edelleen pyritään muistuttamaan suuresta Venäjän kaltaisesta uhasta. Jos kansalaiset eivät vain koe maataan ja kansaa omaksi, niin miksi he lähtisivät sitä puolustamaan?

Tavallaan tilanne onkin mennyt omituiseksi, kun Venäjää pidetään perinteisiin arvoihin nojaavana maana ja nykyiset länsimaat haluavat tuhota nuo arvot Euroopasta. Moni onkin nykyisin kallellaan tästä syystä Venäjään päin.

Venäläisen hybridiuhkatoiminnan vaikutus suomalaisessa kansallismielessä skenessä


Valtaosa kansallismielisistä ei omaa edelleenkään mitään yhteyttä Venäjään ja sen toimintaan. Vuosikausia on esitetty epämäärisiä väitteitä mm. ruplarahoitteisuudesta, vaikka tästä ei ole esitetty mitään todisteita. Lopulta kaikille on käynyt selväksi, ettei mitään todisteita ole olemassakaan mm. MV-lehden tutkinta olisi varmuudella tuonut väitteet julkisuuteen, jos tietoa tälläisestä toiminnasta olisi.

On kuitenkin olemassa tiettyjä viitteitä, joiden perusteella osa kansallismielisistä tahoista voidaan yhdistää Venäjän epämääräiseen hybridivaikutustoimintaan.

Nämä henkilöt ovat kantasuomalaisia venäläismielisiä henkilöitä. Vastaavista henkilöistä tunnetuin on Johan Bäckman. "Suomen Antifasistinen Komitea (SAFKA)" ja siihen yhdistettävät henkilöt ovat paljolti hyvin venäläismielisiä. Johan Bäckman on myös perustanut "Euroopan riippumaton hybridiuhkien tutkimuskeskus yhdistys ry" -nimisen tutkimuskeskuksen, joka voidaan liittää samaan sarjaan venäläisestä hybridiuhkatrollitoiminnasta Suomessa.

Venäläismieliset tahot eivät ohjaa suomalaista kansallismielistä toimintaa, mutta heillä voi sanoa olevan vaikutusta vastamedioissa mm. tietolähteinä, kirjoittajina ja mahdollisina taustatukijoina. H

Pitääkö venäläismieliset hybridiuhat ottaa vakavasti?


Tavallaan kaikkiin uhkiin pitää suhtautua vakavasti. Toisaalta samalla pitäisi säilyttää järki mukana pelissä. Venäjän todellinen uhka Suomelle on lopulta hyvin pieni. Hyökkäyksestä ei olisi mitään hyötyä, vaan ainoastaan haittaa Venäjälle. Suomi on Venäjän parhaita ystävyysmaita länteen päin ja Suomi on pyrkinyt vuosikymmeniä pitämään tiiviit välit Venäjään päin. Nykyisinkin se näkyy lukuisina valtiovierailuina.

Suomessa ylikorostetaan venäläismielistä uhkaa, koska tällä tavalla voidaan jättää puhumatta kaikista muista todellisimmista ongelmista ja samaan aikaan voidaan antaa hyväksyntä Naton kanssa suoritettavalle laajemmalle yhteistyölle. Kansa on ollut perinteisesti Natoa vastaan, joten puhumalla tarpeeksi paljon Venäjän uhasta voidaan sivuuttaa kansalaisten mielipide ja antamalla poliitikoille oikeutus Naton jäsenyyteen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti