keskiviikko 31. heinäkuuta 2019

Miikka Mustosen tapaus


Kansallismielisiä piirejä on viime aikoina kuohuttanut erityisesti Miikka Mustonen nimisen suomalaismiehen kuolema ja siihen liittyvät seikat.

Kyseessä oli suurelle yleisölle tuntematon suomalainen, joka matkusti thaimaalaisen vaimonsa kanssa Thaimaaseen.

Epävirallisen selvityksen (tuttujen, kavereiden ja vastamedioiden) mukaan Miikka joutui skorpionin piston uhriksi, jonka jälkeen hänen tilansa heikkeni vähän kerrassaan muistin menetyksestä maksaongelmiin ja lopulta elintoimintojen pettämiseen.

Mitä tapahtui tuossa väliaikana on kuohuttanut ihmisten mieliä. Tiedot tapaukseen liittyen löytyvät mm. vastamedioissa ja Juha Korhosen YouTube-striimistä: Miikan kuoleman jälkipyykki - Tero kertomassa yksityiskohtia tapahtumista. 

Miikka yritettiin saada tuotua Finnairilla Suomeen. Koko ajan vaikutti kuin Suomeen tuleminen olisi yksittäisen päivän päässä, mutta sen sijaan se jäi kokonaan toteutumatta.

Finnair eväsi miehen pääsemisen lennolle aluksi viitaten huonoihin tietoihin sairauteen liittyen, lääkärintodistukset eivät riittäneet vaan Finnair tutki oman lääkärin kautta tiedot. Tässä meni useampi päivä ja samalla pahasta sairaudesta kärsineen Miikan tilanne paheni. Pari tuntia ennen kuin Finnair oli vahvistanut oman lääkärinsä kautta matkustamisoikeuden, niin tuli uusi ehto kahdesta sairaanhoitajasta "potilaan vaarallisuuteen" viitaten. Tämän jälkeen Miikka joutui paikalliseen sairaalaan, joka paljastui lähetystön vierailun kautta huonoksi yhden lääkärin johtamaksi ns. terveyskeskukseksi, jossa ei voitu hoitaa noin vaikeassa tilanteessa olevaa potilasta. Lahjoittajien ansiosta Miikka pääsi kalliiseen ja hyvään sairaalaan hoitoon, mutta tämä oli liian myöhäistä.

Tilanteessa on kuohuttanut ennen kaikkea nämä seikat:


1.) Finnairin toiminta
Finnairin kohdalla ihmetystä on herättänyt muutama seikka.
- Miksi paikallissairaaloiden ja lentokenttälääkärin lausunto ei riittänyt, vaan vaadittiin Finnairin ilmailulääkärin lausuntoa testituloksiin perustuen?
- Viittaus "turvallisuusvaaraan" esti lopulta Miikan siirtämisen. Miksi turvallisvaaraa ei ollut muilla lennoilla? Johtuiko tämä ns. katupartio odin taustasta?

2.) Valtamedian toiminta
-Valtamedia ei uutisoinut aihetta ollenkaan. Huhujen mukaan eri medioiden päätoimittajat ja uutispäälliköt olisivat kieltäneet uutisoinnin. Kielto on voinut tulla ylemmältä taholta, vaikka tätä ei tiedetä. Uutisoimatta jättäminen oli hyvin omituista monesta syystä.
- Aihe sai valtavasti näkyvyyttä vastamedioissa mm. MV-lehden useat jutut keräsivät yli 100.000 lukijamäärä, vaikka MV-lehden suosio on ollut laskusuunnassa.
- Perussuomalaiset kansanedustajat puhuivat aiheeseen liittyen eduskunnassa, ministereille ja suurlähetystölle.
- Tapaus oli hyvin erikoinen mm. sairastuminen, pääsyn evääminen Suomeen, valtionyhtiö Finnairin toiminta ja heikkotasoinen hoito paikan päällä.
- Oliko uhrin kansallismielisellä taustalla vaikutusta? 

3.) Suurlähetystön ja poliitikkojen reagointi
- Suurlähetystön asenne tapausta kohtaan oli välinpitämätön siihen asti, kunnes poliitikot ottivat kantaa.
- Varsinkin hallituspoliitikot eivät ole halunneet ottaa mitään kantaa tapaukseen.

Mainittuihin kohtiin voi löytyä muitakin syitä. 


1.) Finnairin toiminta
- Finnair ottaa taloudellisen riskin lennoista. Lennoilla tapahtuvat sairastapaukset voivat aiheuttaa välilaskuja, jotka ovat kalliita.
- Finnairilla ei ole kunnon ohjeistusta vastaaviin tapauksiin, vaan niitä käsitellään tapauskohtaisesti. Lopullinen päätösvalta on Finnairilla.
Kommentti: Finnairin toiminta tapauksen hoidossa  pitäisi tutkia kaikesta huolimatta.

2.) Valtamedian toiminta
- Aihetta käsiteltiin laajasti vastamedioissa. Pidemmän aikaa on ollut olemassa tiettyä kilpailua vastamedioiden ja valtamedioiden välillä.
- Uhri oli kuvien mukaan kuulunut kansallismieliseen Soldiers of Odin katupartioryhmään, johon toimittajien suhtautuminen on ollut hyvin vihamielistä mm. kuukausia kestänyt vanhusten auttamistoiminta piti lopettaa, koska toimittajat eivät pitäneet järjestön alkuperäisestä tarkoituksesta eli katujen turvaamiselta liittyen ulkomaalaisiin raiskaajiin ja keppostelijoihin.
- Samaan aikaan oli kohu liittyen Isis-vaimoihin ja heidän lapsiin, jotka pitää tuoda Suomeen. Suomi ei avusta muissakaan tapauksissa tulijoita, mutta tuossa tapauksessa vaadittiin eri sääntöjä. Tosin vastaavaan aikaan oli samantyyppinen sairastumistapaus eli sairastunut suomalainen lennätettiin ulkomailta Suomeen rahalahjoitusten turvin, josta uutisoitiin.

Kommentti: Hyvin todennäköisesti ainoa syy uutisoimattomuuteen liittyi uhrin kansallismieliseen taustaan. Osa toimittajista olisi voinut haluta kirjoittaa jutun, mutta aiheen käsittely kiellettiin ylempää. Tämä antaakin irvokkaan kuvan siitä, miten kuulumalla väärään ryhmään menettää tuen saada julkisuutta vaikeassa tilanteessa.

3.) Suurlähetystön ja poliitikkojen reagointi
- Suurlähetystön ja poliitikkojen tehtävä on enemmän antaa ohjeistusta kuin auttaa kaikkia pulaan joutuneita suomalaisia.
- Osa poliitikoista auttoi tapauksen eteenpäin viennissä.

Kommentti: Reagointi olisi voinut olla nopeampaa. Esimerkiksi sairaala vaihdettiin heti, kun suurlähetystön edustaja oli käynyt tutkimassa tapauksen.

Mitä voitaisiin tehdä vastaavien tapauksien estämiseksi?


Iso osa vastuusta liittyy henkilön omaan toimintaan, samoin tässä tapauksessa. Voimassa oleva vakuutus olisi voinut korvata sairastumisesta aiheutuneet kulut. Moni ei tule ajatelleeksi tälläisiä asioita. Toisaalta tapaus vaatisi laajan tutkinnan liittyen siihen olisiko jotakin voitu tehdä toisin mm. Finnairin ohjeistus pitäisi olla selkeämpää ja suurlähetystön toiminta nopeampaa, jos nähdään olevan olemassa selkeä vaaratilanne liittyen henkilön terveyteen.

sunnuntai 30. kesäkuuta 2019

Narcos - Huumekauppiaat


Narcos on mielenkiintoinen Netflix-sarja, joka kertoo Kolumbian muuttumisesta  huumekaupan keskipisteeksi. Kaksi ensimmäistä kautta kertoo huumekauppias Pablo Escobarin tarinan. Kolmas kausi seuraa Cali-huumekartellin tapahtumia.
Sarja perustuu tositapahtumiin ja välillä näytetään oikeita uutisvideoita kyseiseltä ajalta ennen 1990-lukua ja muutama vuosi sen jälkeen.

Pablo Escobar


Escobar tuli tunnetuksi yhtenä maailman rikkaimmista huumekauppiaista. Escobar loi Kolumbiasta huumekaupan keskuksen. Narcoksen 1-2. kaudet kertovat Escobarin noususta ja tuhosta.

Kokaiinin vienti Yhdysvaltoihin oli erittäin tuottoisaa bisnestä ja riskit olivat pienet. Escobar rikastui valtavasti, mutta samaan aikaan pyrki lahjomaan tai murhaamaan vastustajansa mm. poliiseja murhattiin valtavasti ja osansa saivat poliitikot mm. oikeusministeri murhattiin, koska uskalsi vastustaa Escobaria. Escobar tunnettiin sanonnasta "plata o plomo" (suom. "hopeaa tai lyijyä").

Escobar alkoi saamaan toimintansa takia merkittäviä vihollisia ja hänen perässään olivat yhdysvaltalaiset huumepoliisit, Kolumbian paikallispoliisit ja johtavat poliitikot ja myöhemmin toiset huumekartellit.

Sarjasta yleisesti


Sarja on tehty nopeatempoiseksi toimintajännityssarjaksi, jossa koko ajan tapahtuu jotakin. Liiallinen pohdinta on jätetty vähemmälle, mutta tapahtumat itsessään kertovat omaa tarinaansa, jotka nostavat paljon ajatuksia. Alkuperäiset uutisvideot todistavat tapahtumien menneen ainakin suunnilleen käsikirjoituksen mukaan.

Mielenkiintoisinta osa-aluetta sarjassa ovat poliittiset käänteet. Escobar ei pystynyt ostamaan aikanaan edes yhtenä maailman rikkaimpana miehenä Kolumbian kaikkia poliittisia päättäjiä ja viranomaisia, vaikka oli lahjonut tai murhannut valtavasti väkeä. Kolumbian kaltaisesta köyhästä maasta löytyi rohkeutta laittaa vastaan maan rikkaimmalle ja vaikutusvaltaisimmalle rikolliselle. Tämä sama tilanne näkyi myöhemmin muiden huumepomojen kohdalla.

Iso osa huumeista salakuljetettiin Yhdysvaltoihin. Yhdysvallat lähetti tämän takia omia agenttejaan Kolumbiaan tutkimaan huumekauppaa ja pidättämään huumekauppiaita. Parin yksittäisen agentin vaikutus oli valtava huumekauppiaiden metsästyksessä.

Narcos on mielenkiintoinen sarja lähihistoriasta ja Kolumbian muuttumisesta huumekauppiaiden paratiisiksi. Samalla se on opetustarina siitä, ettei väkivalta kannata. Korruptio tuhoaa maan, mutta aina löytyy henkilöitä, jotka eivät ole ostettavissa.

tiistai 11. kesäkuuta 2019

Jalkapallon EM-karsinnat vuoden 2020 kisoihin


Suomi on valtavassa nousussa jalkapallossa ainakin maajoukkueen osalta. Voittoja tulee kovista maista ja Suomen voitto Kansojen liigasta vahvisti uskoa Suomen jalkapalloon. EM-karsinnat ovat myös alkaneet hyvin, kun Armenia ja Bosnia kaatuivat.

Katsotaan lyhyt historiikki siihen mitä tapahtui muutama vuosi aiemmin


Suomi oli surkeassa tilanteessa jalkapallon osalta. Pitkän aikaa luotettiin ulkomaalaisiin valmentajiin ja varsinkin Stuart Baxter oli katastrofi jalkapallon uskottavuudelle. Suomen oli lähes mahdotonta voittaa mitään otteluita. Samaan aikaan piti uudistaa joukkuetta.

Tilannetta paikkaamaan hankittiin Skotlannin liigassa menestystä saanut valmentaja ja Suomen entinen maajoukkuepelaaja "Mixu" Paatelainen. Paatelaisen johdolla maajoukkueeseen luotiin täysin uusi taktiikka "joulukuusi" 4-3-2-1. Taktiikan idea on nojata vahvasti puolustukseen ja syöttelyyn.

Alun surkeiden tulosten jälkeen Suomen peli alkoi parantua. Vaikka maalien tekeminen oli vaikeaa, niin Suomi pelasi kohtuullisen tasaisia otteluita. Suomella oli myös tuolloin onnea, kun puhuttiin "historian helpoimmasta karsintalohkosta".

Iloa ei kestänyt kovin pitkään ja ottelut kääntyivät nopeasti tappioiksi. Taktiikan heikkous oli päästä maalipaikoille, jonka takia Suomi hävisi monia pelejä.

Tuolloin tapahtui erikoinen episodi, joka tapahtuu usein ylimielisen valmentajan ja joukkueen huonojen otteiden takia. Valmentaja haukkui joukkueen kokonaan ja sama asenne tarttui pelaajiin. Näytti pahasti siltä, että Paatelainen vei koko suomalaisen jalkapallon uskottavuuden entistä heikommaksi.


Markku Kanervan aika



Apuvalmentaja Markku Kanerva sai korvata erotettua Paatelaista muutamissa otteluissa. Yllättäen tulokset näyttivät erinomaisilta. Suomi alkoi voittaa pelejä, joita aiemmin hävittiin. Peli näytti edelleen hieman sekavalta, mutta voitot ja hyvät tulokset puhuivat puolestaan. Lopulta Kanerva palkattiin päävalmentajaksi.

Kanervan todellinen näyttöpaikka nähtiin Kansojen liigassa, jonka Suomi voitti. Sama maahan lytätty joukkue oli yhtäkkiä huimassa vireessä, eikä vähiten valmentajan ansiosta.

Varsinkin Bosniaa vastaan pelattu EM-karsintapeli osoitti, että Suomi ei ainoastaan voittanut ottelua, vaan suorastaan dominoi sitä.
Kanerva on pystynyt luonaan maajoukkueeseen oikean ilmapiirin ja taktiikan. Pelaajat ovat nousseet Kanervan alaisuudessa aivan uudelle tasolle.


Suomella on historiallinen paikka savuttaa ensimmäinen arvokisaturnaus jalkapallossa


Karsinnat arvokisoihin kestävät jalkapallossa useita kuukausia. Otteluita on harvakseltaan ja pelaajien tilanne voi muuttua samassa ajassa. Jokaisella ottelulla ja pisteellä on merkitystä. Suomella on silti vuosisadan paikka saavuttaa ensimmäinen arvokisaturnauspaikka EM2020 kisoihin.

Suomen lohkossa pelaavat Italia, Kreikka, Bosnia & Hertsegovina, Armenia ja Liechtenstein.

Lohkon ennakkosuosikki on Italia. Kreikka, Bosnia ja Suomi taistelevat toisesta jatkopaikasta. Armenia on heikompi vastus, joka voi silti napsia pisteitä muilta mailta. Sama rooli on Liechtensteinillä, jonka uskotaan olevan lohkon heittopussi.

Suomi pelasi Kansojen liigassa Kreikkaa vastaan ja voitti kotiottelun, mutta hävisi vierasottelun yhdellä maalilla. Bosnia kaatui EM-karsintapelussä kotiottelussa, samoin kuin Armenia vierasottelussa. Tiukka tappio tuli Italiaa vastaan.

Päästäkseen jatkoon Suomen pitäisi jatkaa hyviä otteita. Huonommat joukkueet Armenia ja Liechtenstein pitäisi voittaa ja samalla napsia pisteitä Kreikalta ja Bosnialta.

Suomen voiton avaimet


Suomella piti olla pitkä taival arvokisoihin, koska ei oletettu olevan tarpeeksi hyviä pelaajia. Tilanne voi muuttua joskus yllättävän nopeasti.

Teemu Pukki on ollut pitkään Suomen johtavia hyökkääjiä maajoukkueessa. Siitä huolimatta hän  on vasta nyt elämänsä parhaassa vireessä voittaen mm. Englannin toiseksi korkeimman sarjatason Championshipin maalikuninkuuden. Pukki on tehnyt myös kovaa jälkeä maajoukkueessa viime aikoina. 

Ulkomaalaistaustainen vahvistus Glen Kamara pystyy johtamaan keskikenttää ja hallitsemaan peliä niin puolustukseen kuin hyökkäykseen päin.

Suomi on saanut Markku Kanervan johdolla yhtäkkiä maailmanluokan pelaajia riveihinsä ja ns. tuntemattomat pelaajatkin esittävät huippuotteita, vaikka seurajoukkueissa ei tulisikaan peliaikaa. Kanervan ansiot pelaajatuntemuksen, asenteen ja taktiikan luomisessa ovat olleet kiistattomia.

Kanerva on palannut jalkapallossa yleisesti 4-4-2 taktiikkaan. Ideana on tasapainoinen peli niin puolustuksessa, keskikentällä kuin hyökkäyssuuntaan.

Suomen pelaaminen on ollut jopa häikäisevää. Varsinkin Bosniaa vastaan käydyssä ottelussa näkyi erittäin hyvin Kanervan pelifilosofia. Suomi pelasi lukuisia syöttöketjuja puolustuksessa ja väsytti vastustajaa. Pelaajilla itseluottamus näytti olevan kovalla tasolla. Mitään kiirettä ei ollut lähteä hyökkäyksiin. Hyökkäyksiin lähdettiin, kun niihin saatiin sopiva tilanne. Suomella oli lukuisia variaatioita erikoistilanteisiin ja palloa liikuteltiin erinomaisesti. Maalinteko tuntuu riippuvan edelleen Pukista, mutta kunnon maalipaikkoja luotiin useita. Samat peliotteet ovat näkyneet aiemmissa otteluissa.

Suomella onkin vuosisadan paikka päästä arvokisoihin. Tuskin näin hyvää tilannetta ja sopivaa lohkoa tulee kovin pian. Tosin kyse on jokaisesta ottelusta ja pisteestä.
Suomen päästessä EM-kisoihin mistään muusta tuskin puhuttaisiin. Ennenaikainen hypetys ei ole silti järkevää, niin monta ottelua täytyy voittaa.

Harmittavasti otteluita ei näe ilmaiseksi muuten kuin ilmaisohjelma Viafreellä tai maksullisella Viasatilla, Yle Puhe lähettää ottelut radioselostuksella. Otteluiden näkymättömyys televisiossa vähentää merkittävästi koko lajin ja otteluiden suosiota. Tämä voi näkyä siinäkin, ettei jääkiekon kaltaista hypeä pääse kunnolla missään vaiheessa tulemaan, vaikka Suomi pääsisi historiallisesti mukaan ensimmäisiin arvokisoihin.


Suomen tulevat karsintapelit



Tulevat ottelut:
5.9 Suomi vs Kreikka
8.9 Suomi vs Italia
12.10 Bosnia vs Suomi (vierasottelu)
15.10 Suomi vs Armenia
15.11 Suomi vs Liechtenstein
18.11 Kreikka vs Suomi (vierasottelu)


Tappiot:
Italia vs Suomi 2-0
Voitot:
Armenia vs Suomi 0-2
Suomi vs Bosnia 2-0
Liechtenstein vs Suomi 0-2

Suomella on jäljellä kuusi peliä, joista pitäisi saada vähintään 3-4 voittoa.
Paras sauma olisi peli Kreikkaa vastaan 5.9. Suomi säilyttäisi tuolloin johtoaseman kahta päävastustajaa Bosniaa ja Kreikkaa vastaan. Pakkovoitot Armeniasta ja Liechtensteinistä voisivat tämän lisäksi riittää jatkopaikkaan. Italia voi olla liian kova vastus, mutta pieni mahdollisuus on jopa voittoon tai varsinkin tasuriin.

Suomella ei ole koskaan aiemmin ollut näin loistavaa mahdollisuutta päästä jalkapallon arvokisoihin. Vaikka karsinnoista tulisikin tiputus, niin vielä olisi kahdella voitolla mahdollisuudet kisoihin Kansojen liigan lohkovoiton ansiosta. 

maanantai 10. kesäkuuta 2019

Jääkiekon MM-kisat 2019


Jääkiekon MM-kisat on jokavuotinen urheiluvuoden huipentuma. Suomessa kisoja seurataan todella paljon ja voi ajatella lähes kaikkien suomalaisten katsovan kisoja. Se on poliittisesti ja yhteiskunnallisesti äärimmäisen iso juttu.
Jääkiekon suosio perustuu moneen asiaan. 1990-luvun alussa luotiin pohja jääkiekon suuremmalle suosiolle, joka näkyy edelleen. Suomen ensimmäinen maailmanmestaruus ja siitä alkanut hype näkyy nosti jääkiekon valtavaan suosioon ja selväksi ykkösjoukkuelajiksi. Jääkiekossa on riittänyt mielenkiintoisia otteluita ja tiukkoja tilanteita, mutta sen ympärille on osattu myös luoda oiva tarinankerrontaperinne, joka on säilynyt näihin päiviin asti. Isot ottelut ja pelaajat muistetaan.

Valmentajan vaikutus

Jääkiekon MM-kisoja 2019 varten tapahtui iso muutos, kun pitkään Suomen maajoukkueen valmentajana toiminut Jukka Jalonen palasi uudestaan päävalmentajaksi Lauri Marjamäen tilalle. Tilannetta voi verrata Vihreiden Pekka Haavistoon, joka palasi puheenjohtajaksi pahasti mokailleen Touko Aallon tilalle.

Marjamäen pelifilosofiaan kuului vahvasti joukkueen parhaiden pelaajien peluuttaminen ja heidän tehtävänään oli ratkaista ottelut. Yksilötaitoon luotettiin enemmän kuin joukkueeseen. Jos pelaajat eivät pystyneet ratkaisemaan otteluita, niin vika oli vastustajan hyvyydessä tai omissa pelaajissa. Vika ei löytynyt koskaan valmentajasta, pelasipa Suomi miten huonosti tahansa.

Jukka Jalosen metodit ovat olleet täysin erilaisempia. Jalonen on pyrkinyt luottamaan koko joukkueeseen ja jokaiseen pelaajaan. Ainoa asia mistä on pitänyt kiinni, on ollut luoda oma taktiikka mm. viivelähtöjä on paljon kritisoitu ja NHL-pelaajat eivät ole arvostaneet Jalosta kovinkaan korkealle.

Marjamäellä ja Jalosella on ollut täysin erilainen valmennustyyli, mutta suurin ero on löytynyt juuri tuosta, millä tavalla luotetaan ja uskotaan omiin pelaajiin. Pelaajien taitoerot voivat olla paperilla suuret, mutta kyse on ennen kaikkea joukkuepelistä.

Jääkiekon MM2019 joukkue & kisat

Kisoihin lähtiessä odotukset olivat hyvin vähäiset. Kuten aiemminkin niin Suomella on aina mahdollisuudet voittaa, mutta tälle joukkueelle ei povattu paljoakaan. Pelaajat olivat liian tuntemattomia ja paljolti SM-liigasta ja Euroopan pääsarjoista.
Alkuottelut alkoivat heti sujua paremmin kuin moni saattoi odottaa. Suomi voitti lohkon kovimman joukkueen Kanadan ja heti perään kotijoukkue Slovakian. Joukkueesta nousi samalla esiin superjunnu Kaapo Kakko.

Alkuottelut ovat usein lähinnä lämmittelypelejä jatkosarjaa varten. Harvassa lajissa riittää kolmen ottelun voittaminen maailmanmestaruuteen. Suomi varmisti lohkon 2. sijan ja pelasi Ruotsia vastaan jatkoonpääsystä.
Ruotsilla oli useita kovan tason NHL pelaajia ja voiton piti olla hyvin varma Ruotsille. Ruotsia vastaan Suomi pelasi maagisen ottelun nousten 1-3 tappiosta tasoihin 3-3 ja 3-4 tappiosta minuuttia ennen pelin loppumista ja ilman maalivahtia Marko "Mörkö" Anttilan toimesta tasoihin 4-4. Jatkoajalla Suomi voitti pelin.

Seuraavaksi vastaan asettui suursuosikki Venäjä. Venäjä oli saanut kisoihin mm. NHL:n pistepörssin voittajan ja yhden kovimmista maalintekijöitä. Suomen piti olla perinteiseen tyyliin helppo suupala Venäjälle, mutta samoin on käynyt lukuisia kertoja ennenkin eli Venäjä häviää ns. kovilla nimillä Suomelle. Mörkö ratkaisi ottelun yhdessä maalivahti Kevin Lankisen kanssa.

Finaalissa vastaan asettui lajin ykkösmaa ja suursuosikki Kanada. Suomi ei ollut kertaakaan aiemmin voittanut Kanadaa finaalissa. Kevin Lankisen upea peli maalilla ja Mörkön tekemät maalit toivat Suomelle kullan.

Minkä takia Suomi voitti?

Suomella ei saattanut olla kovin yksilötaito kentällä, mutta kaikki halusivat voittaa ja pelata joukkueena. Kyse oli myös erinomaisesta taktisesta onnistumisesta. Osittain voi olla pelaajien aliarvostusta väittää heitä huonommiksi. Pelaajat saattoivat olla kokemattomia kansainvälisissä arvokisaturnauksissa, mutta taustalta löytyi kovia otteluita finaalipeleistä eri sarjoista junnumaajoukkueista kotimaan SM-liigan huippujoukkueisiin ja Sveitsin sarjasta KHL:ään. Monelle oli ainoastaan NHL mennyt ohi.

Joukkuepelaaminen ja luotto pelaajiin korostuu tiukoissa paikoissa. Finaalipelien sankariksi nousi täysin yllätysinimi Marko "Mörkö" Anttila, joka on jääkiekon pelaajaksi erityisen pitkä yli 2 metrinen jättiläinen. Mörkö tuo pelityyliltään mieleen voimahyökkääjän, joka häärää ns. jarruketjuissa 3-4:ssa ja alivoimalla. Harvempi ajattelee tälläisen pelaajan ratkaisevan otteluita.

Suomen peli on lähtenyt perinteisesti loistavasta puolustuksesta ja näissä kisoissa se onnistui nappiin. Kevin Lankisen nouseminen maalivahtina maagiselle tasolle ja tarvittavat ratkaisu maalit siivittivät Suomen finaaliin ja maailmanmestaruuteen.

Finaalissa nähtiin myös tilanne, jossa todella annettiin mahdollisuus varsinkin yhdelle pelaajalle. SM-liigassa loistavasti pelannut pakki Oliwer Kaski pääsi vetämään Suomen saaman rangaistusvedon. Tätä ennen Kaski ei ollut onnistunut maalinteossa yhdessäkään pelissä ja kyseessä oli virallisesti puolustaja. Veto ei mennyt sisään.

Taktisesti ajatellen saattoi olla järjetöntä antaa pelaajan vetää rankkaria finaalissa, kun aiemminkaan ei ollut tullut onnistumisia. Kyse olikin ennen kaikkea luottamuksesta kaikkiin pelaajiin, niihinkin jotka eivät olleet onnistuneet aiemmissa peleissä. Tämä oli epäilemättä avainsana koko turnauksen voittoon, vaikka tuossa tilanteessa sen järkevyydestä saattoi olla montaa mieltä.

Miten mestaruus vaikuttaa jatkossa?

Jääkiekon suosiota on saattanut välillä spekuloida tuleeko se laantumaan. Tästä ei näy olevan pelkoa. Ottelua seurasi yli 3 miljoonaa suomalaista, mikä on enemmän kuin millään muulla ohjelmalla. Käytännössä jääkiekon suosio on betonoitu ja mestaruuksia arvostetaan jatkossa entiseen malliin. Muille lajeille tämä ei tiedä kovin hyvää, vaikka Suomi taistelee edelleen jalkapallossa arvokisapaikasta. 

perjantai 29. maaliskuuta 2019

Mihin seikkoihin liittyy eduskuntavaalien 2019 suurin huomio ja mielenkiinto?


1. Perussuomalaisten kokonaiskannatus


Tämä on epäilemättä suurin mielenkiinnon kohde yli puoluerajojen. Perussuomalaisten kokonaiskannatus kiinnostaa viime aikaisten tapahtumien takia mm. puolueen jakaantuminen kahtia ja Jussi Halla-ahon ensimmäinen todellinen näytönpaikka.

Gallupit ovat olleet noususuhdanteisia ja tämä mahdollistaisi perussuomalaisten suosion parhaimmillaan 2. tai 3. suurimmaksi puolueeksi, joka olisi valtava voitto koko perussuomalaisten nykyorganisaatiolle puheenjohtaja mukaan lukien.

Jussi Halla-aho on vaalien musta hevonen, joka taistelee kärkisijoista.

2. Keskustan kannatus ja Juha Sipilän puheenjohtajuus


Keskustan kannatus ei ole aikoihin ollut yhtä heikko kuin nyt. Viime vaalien voiton tuonut puheenjohtaja on semmoisessa laskusuunnassa, että parhaimmillaankin olisi saavutettavissa torjuntavoitto. Kannatuksen jääminen alle 15%:n ja jääminen 4. suurimmaksi puolueeksi tietäisi varmasti potkuja Sipilälle.


3. Vihreiden kannatus


Vihreiden kannatus ei ole noussut vuosikymmeneen ja ensimmäistä kertaa siihen on todellinen mahdollisuus. Vihreillä on kaikkien aikojen mahdollisuus nostaa kannatus uuteen huippuun.

4. Pääministeripeli: Kokoomus vai SDP


SDP on gallupeissa ykkönen ja kokoomus kakkonen. Voiko PS yllättää? 

5. Pienpuolueiden kokonaiskannatus


Kansallismielisiä ja maahanmuuttokriittisiä pienpuolueita on tulevissa vaaleissa kolme eli SKE, 7 Tähden liike ja Kansalaispuolue. 7 Tähden liikkeellä on pienpuolueiden suurin ääniharava Paavo Väyrynen. Väyrynen on näistä ainoa, jolla on todelliset mahdollisuudet päästä läpi.

Äärivasemmistolaisista pienpuolueista feministipuolueella on todelliset mahdollisuudet saada yksi kansanedustaja vaaliliittojen avulla.

Muista pienpuolueista Sinisten kokonaiskannatus on kiinnostavaa tietoa. Saako puolue pidettyä yhdenkin kansanedustajan, joka mahdollistaisi puolueen pysymisen vaalikentillä vai katoaako puolue ja edustajat sulautuvat lopulta muihin puolueisiin.

Suurin mielenkiinto kohdistuukin pienpuolueiden kokonaiskannatuksiin ja yksittäisten edustajien äänimääriin.

torstai 28. maaliskuuta 2019

Kuka on kuka eduskuntavaaleissa 2019?


Puolueet ja niiden ministeriehdokkaat lyhyessä katsauksessa.

Juha Sipilä, keskusta


Sipilän hallitus sai toteutettua työllisyystavoitteensa, joka on iso meriitti, mutta samaan aikaan Sipilä on näyttänyt edustavan kokoomuslaisempaa politiikkaa kuin kokoomus. Sipilän johtamistapaa on osuvasti kuvattu "yrityksen johtamiseksi". Tämä ei ole varsinkaan ydinalueiden eli maaseutujen äänestäjien mieleen. Alkiolainen aluepolitiikka on tuntunut jäävän pienempään rooliin.

Sipilä on myös pitänyt kynsin ja hampain kiinni suosikkipoliitikostaan Anne Berneristä, joka valittiin suurpankki SEB:in hallitukseen ollessaan samaan aikaan liikenneministerinä. Berner on ollut vahvasti ajamassa alas koko autoilun alasajamista luomalla ehdotukset polttomoottoreiden kieltämisestä 2030-luvulla. Suomen maaseudulle tämä olisi tuhoisku, samoin kuin koko autokaupalle.

Sipilän ongelmat henkilöityvät helposti Bernerin kaltaisiin edustajiin, jotka pääsevät ohituskaistalla muiden vuosikymmeniä keskustassa vaikuttaneiden ehdokkaiden ohi. Harvempi myöskään muistaa, että Sipilän yksi suosikkipoliitikko Oulussa haukkui kantasuomalaisia "roskaihmisiksi" ja palkittiin eduskuntavaaliehdokkaan paikalla. Kuuluisa "arvopohja", jonka takia perussuomalaiset piti potkia hallituksesta näkyy hyvin Sipilän ehdokasvalinnoissa.

Keskustan kannatus on romahtanut gallupeissa ja tuskin se tulee menemään paremmaksi vaaleissa. Vaikka Sipilä on edelleen yksi pääehdokas pääministeriksi. 


Petteri Orpo, kokoomus


Kokoomus on kamppaillut gallupeissa kärkipuolueen paikasta. Kokoomus oli hyvässä nousussa siihen asti, kun yksityisten hoivakotien ongelmat tulivat yleiseen tietoisuuteen. Tämä yksittäinen asia yhdistettynä Soteen voikin romuttaa pääministerihaaveet.

Kokoomus sai valtavasti tärkeitä ehdotuksiaan läpi mm. perussuomalaisten ja sinisten tuella, vaikka samat ehdotukset eivät olisikaan kummankaan puolueen kannattajien mieleen.

Kokoomuksen suurin ongelma on siinä, että saadakseen suosiota puolueen pitää olla kallellaan vasemmalle. Tämä onkin lähinnä kikkailua sen kanssa pystyykö kokoomus markkinoimaan puoluettaan keskiluokalle. Eikä tämä onnistu, jos tulee hoivakotien kaltaisia jättiongelmia.

Petteri Orpo on silti yksi suosikkiehdokas pääministeriksi.

Antti Rinne, SDP


Rinne nousi kuin varkain puolueen johtoon ohi aiemman puheenjohtajan Jutta Urpilaisen. Urpilainen pyrki ajamaan painokkaasti äänestäjille annettuja lupauksia, joka saattoi kostautua puoluejohtajan paikan menetyksellä. Urpilainen on edelleen ainoa poliitikko, joka uskalsi konkreettisesti (pelkkiä epämääräisiä vastaväitteitä ei kannata ottaa vakavasti) laittaa kampoihin EU:n Kreikka-tukipaketeille vaatimalla niille vakuuksia. Tämä oli äärimmäisen rohkea teko, kun Urpilainen sai kimppuunsa kaikki muut puolueet, valtamedian ja poliittisen eliitin. Rohkeutta ei palkittu jatkamisella, vaan puolueenjohtajan paikan menetyksellä.

Antti Rinne tulikin täysin puun takaa ohi Urpilaisen. Pitkän aikaa Rinteen suosio ei ollut kummoinen ja ei näyttänyt myöskään nousevan, kunnes yhtäkkiä Rinne on galluppien suosiossa. Luultavasti Rinne näyttäytyy yllättäen "uutena" vaihtoehtona muiden saadessa enemmän lokaa niskaansa.

Demareiden & Rinteen suosio vaikuttaa perustuvan enemmän pettymykseen muita puolueita kohtaan kuin mihinkään uudenlaiseen demariaaltoon. 

Demareiden gallupsuosio saattaakin vielä vaihdella paljon. Rinne on joka tapauksessa tällä hetkellä ykkösehdokas pääministeriksi.


Jussi Halla-aho, PS


Halla-aho joutui yllättävän paikan eteen, kun asettui ehdolle puolueen johtoon ja pääsi puheenjohtajaksi. Nopeasti puolue hajosi ja on sen jälkeen kamppaillut uudestaan uskottavuudesta ja uudesta noususta.

Halla-aho vaikuttaa poliitikkona realistilta, joka ei ole tottunut pelaamaan poliittista peliä muiden ehdokkaiden tavoin. Tämä voi olla niin heikkous kuin vahvuus. Halla-aho saatetaan nähdä kansalaisten kautta rehellisempänä poliitikkona, mutta hänen heikkoutensa voi olla poliittisten päätösten tekeminen kulisseissa.
  
Perussuomalaisten kannatus romahti valtavasti hajoamisen takia, mutta on alkanut pikkuhiljaa palautumaan. Osittain tähän on voinut vaikuttaa valtavasti julkisuutta saaneet Oulun alaikäisiin kohdistuvat turvapaikanhakijoiden tekemät raiskaukset, kun perussuomalaiset on ainoana puolueena ollut varsinkin paikallistasolla niitä vastustamassa. Jussi Halla-aho on ollut pitkän aikaa Suomen johtavin maahanmuuttokriitikko ja suurin luotto vastaavissa asioissa liittyy häneen.

Perussuomalaiset yhdistää puolueena hyvin monenlaisia kannattajia ja aatteita. Toisaalta puolueen johto edustaa hyvin kokoomuslaista politiikkaa. Kritiikki vihervasemmistolaisia vastaan nähtiin aiemmin haluna tuoda samat vasemmistoaatteet esiin ilman pakkomamutusta. Nyt puolue voi näyttäytyä oikeistolaisena "varakokoomuksena", joka tulee helposti syömään laajempaa kannatusta. 

Entiselle puheenjohtajalle Timo Soinille suurin kannatus tuli kritiikistä EU:n tukipaketteja vastaan. Liittolaisia etsivän Halla-ahon on lähestulkoon mahdotonta olla EU- ja eurokriittinen muuta kuin näennäisesti.

Perussuomalaiset tulee taistelemaan vaaleissa varsinkin vasemmistoliittoa ja vihreitä vastaan.

Li Andersson, vasemmistoliitto


Andersson on ollut jo melko pitkään vasemmistoliiton puheenjohtaja ja on saanut sinä aikana paljon positiivista julkisuutta. Se ei ole silti näkynyt kannatuksen nousuna, vaan Andersson on lähinnä vakiinnuttanut puolueensa nykysuosion. Sama tilanne on odotettavissa jatkossa eli tulevaisuus pienpuolueena on taattu. Toisaalta valtaa puolueella voi olla kokoonsa nähden enemmän, jos pääsevät SDP:n tuella hallitukseen.

Pekka Haavisto, vihreät


Haavisto oli varavaihto vihreiden puheenjohtajaksi. Entisen puheenjohtajan Touko Aallon piti nostaa puolue suosioon, kunnes Aallon omat töppäilyt tuhosivat hänen uransa. Haavisto tulikin pelastamaan puoluetta, kun muitakaan hyviä ehdokkaita ei ollut tarjolla. 

Haavisto on ollut pariin otteeseen presidenttiehdokas ja saanut sitä kautta niin tunnettavuutta kuin suosiota. Haavisto on yleisolemukseltaan diplomaatti, joka voi vedota laajempaan yleisöön. 

Toisaalta vihreät on paininut vuosikymmenen ajan saman ongelman kanssa eli suosio on pysynyt entisellään n. 8%:n tuntumassa. Isoihin puolueisiin on ollut pitkä välimatka. 

Vihreiden kannatus voi nousta tuntuvasti seuraavissa vaaleissa, mutta enemmän se voi johtua muiden suur puolueiden ongelmista. 

Sari Essayah, Kristillisdemokraatit & Anna Maja-Henriksson, RKP


Uskonnollistaustainen KD ja RKP edustavat kummatkin puolueina omia pieniä viiteryhmiään. Kummankaan kannatus ei paljonkaan laske, jos ei nousekaan. Taattu pienpuolueen asema. 

perjantai 2. marraskuuta 2018

YLE:n A-talk: Me vastaan Ne

YLE:n A-talkissa oli mielenkiintoinen jakso: A-talk: Kansa jakaantuu - me vastaan ne. Ohjelmateksti kuvaa ohjelmaa: "Yhdysvalloissa kansa jakaantuu, Euroopassa vanhan vallan rakenteet tutisevat. Miten "me vastaan ne" -kehitys saadaan pysäytettyä? Vieraina meppi Miapetra Kumpula-Natri (sd.), PS-nuorten puheenjohtaja Samuli Voutila, John Morton -keskuksen johtaja Benita Heiskanen ja akatemiatutkija Oula Silvennoinen. Juontajana Annika Damström."

Ohjelma oli perinteiseen YLE:n tyyliin jaoiteltu Me vastaan Ne asetelmaan eli toisella puolella oli sosiaalidemokraattien edustaja, ylisuvaitsevaisista näkemyksistä tuttu professori Oula Silvennoinen ja kolmanneksi oli valittu Yhdysvaltoja tutkivan ja analysoivan keskuksen johtaja, jonka taustalta löytyi tälläistä tietoa: "Monitieteisessä koulutusohjelmassa Heiskanen valitsi keskittymisalueikseen rodun ja etnisyyden, USA:n latinoväestön, populaarikulttuurin tutkimuksen sekä etnografisen tutkimusmenetelmän.
PS-nuorten puheenjohtajan Samuli Voutilaisen piti edustaa vastakkaista näkemystä.

Hyvä puoli YLE:ssä on perinteisesti ollut siinä, että kaikesta huolimatta se on pyrkinyt antamaan äänivuoron myös eri mieltä oleville tahoille. Tämä linja on muuttunut vasta viime vuosien aikana, kun muutamissa keskusteluohjelmissa ei ole näyttänyt olevan yhtäkään erilaisempaa näkemystä edustavaa tahoa. Mutta perinteisesti A-ohjelmissa on nähty ainakin yksi vastakkainen näkemys, jota on edustanut lähes aina perussuomalaiset.

Altavastaajasta keskustelun voittajaksi


Ohjelma oli selvästi yritetty rakentaa niin kuin olisi pahat populistipuolueet vrt. Donalt Trump, jotka lietsovat eripuraa ja samaan aikaan olisivat kaikki muut "järkevät" tahot, joiden tehtävänä olisi puuttua oikeisiin ongelmiin.

Ei tarvinnut olla kummoinen selvännäkijä, että Samuli Voutilaiselle oli varattu puolustajan ja anteeksipyytäjän rooli. Muiden tehtävä olisi esittää syytöksiä ja Voutilaisen tehtävänä olisi puolustautua niiltä.

Varsinkin alussa tämä näytti menevän suunnitelluilla raiteilla eli alettiin puhumaan taloudellisista asioista viitaten niiden olevan suurin syy Yhdysvaltojen kahtiajakautumiseen, jota populistipoliitikot käyttävät yksinkertaisilla vastauksilla hyväkseen.

Tilanne alkoi kääntyä päälaelleen siinä vaiheessa, kun Voutilainen pystyi omilla argumenteillaan osoittamaan, ettei muut puolueet ja tutkijat olleet kiinnostuneita samoista ongelmista kuin tavallinen kansa. Tästä oli loistavana esimerkkinä otettu esiin ilmastonmuutos, jonka Voutilainen sanoi olleen todellisena uhkana hännän huippuna EU:n omissa tutkimuksissa mm. maahanmuuton ja taloudellisten ongelmien jälkeen, mutta se olikin nostettu yllättäen ykkösongelmaksi. Samaa on yritetty tehdä Suomessa, kun puhutaan "ilmastovaaleista".

Voutilaisen loistava argumentointi näkyi jopa siinä määrin, että vieraana ollut Benita Heiskanen tuntui haluavan jättäytyä pois poliittisesta keskustelusta ja siirtyä enemmän asiapitoisempaan keskusteluun.

Donald Trumpin kohdalla tuli myös hyvin esille, että kyseessä on ns. poliittisen eliitin ulkopuolelta tullut ehdokas. Tämä on yksi suurimpia syitä, miksi Trumpia vastustetaan ankarasti. Tästä on paljolti kyse "Me vastaan Ne"-asetelemassa eli ei haluta antaa minkäänlaista valta-asemaa sellaisille, jotka tulevat tietyn piirin ulkopuolelta.

Voutilainen nosti loistavasti perussuomalaisten osakkeita, mutta osoitti myös hyvin poliitikkojen ja tutkijoiden kiinnostumattomuuden puuttua kansalaisten suurimpina kokeviin uhkiin ja ongelmiin. Tämä nostaa epäilemättä suurta vastustusta monissa piireissä.